Varastonhallinta Linuxissa: mikä toimii Ubuntulla, Fedoralla ja muilla jakeluilla
Useimmat varastonhallintaohjelmat asentuvat vain Windowsiin. Kolme tapaa hallita varastoa Linuxissa, mitä kukin maksaa vaivannäkönä, ja miten valitset oikean tiimille.
Julkaistu
Varastonhallinta Linuxissa toimii parhaiten kolmella tavalla: taulukkona LibreOffice Calcissa, itse ylläpidettynä varasto-ohjelmistona, tai selaimessa toimivana varastonhallintasovelluksena. Lähes mikään valmis varasto-ohjelmisto ei asennu suoraan Ubuntuun, Fedoraan tai Debianiin, joten todellinen valinta on näiden kolmen välillä – ei eri Linux-sovellusten välillä.
Useimmille pienille tiimeille selaimessa toimiva varastonhallintasovellus on vähiten vaivaa vaativa: ei mitään asennettavaa, se toimii millä tahansa jakelulla, ja hyllyllä tavaroita laskevat voivat käyttää puhelinta. Taulukko riittää edelleen yhdelle henkilölle ja lyhyelle listalle. Itse ylläpito on järkevää, kun joukossa on joku, joka nauttii palvelimien pyörittämisestä.
Miksi varasto-ohjelmistoa Linuxille on vaikea löytää
Useimmat pöytäkoneille tehdyt varasto-ohjelmat on kirjoitettu Windowsille. Ne toimitetaan asennusohjelmana, tallentavat tietonsa paikalliseen tietokantatiedostoon, ja olettavat saman koneen joka päivä. Linuxissa jäljelle jää kolme kiertotietä, ja vain yksi niistä on mukava.
- Windows-ohjelmien ajaminen yhteensopivuuskerroksen kautta toimii joskus, mutta tulostus, viivakoodinlukijat ja päivitykset hajoavat herkästi, ja sinusta tulee oma tukipalvelusi.
- Windowsin virtuaalikone toimii, mutta nyt ylläpidät toista käyttöjärjestelmää vain laskeaksesi käsineiden laatikoita.
- Käyttöjärjestelmästä piittaamaton ohjelmisto – taulukkotiedosto tai verkkosovellus – ohittaa koko ongelman.
Viimeisessä ryhmässä ovat käytännölliset vaihtoehdot.
Vaihtoehto 1: taulukko LibreOffice Calcissa
Taulukko on Linuxin oletusarvoinen varastotyökalu, koska LibreOffice Calc on jo valmiiksi asennettuna useimpiin työpöytäjakeluihin. Yksi rivi per tavara, sarakkeet sijainnille, määrälle ja tilauspisteelle, sekä ehdollinen muotoilu, joka värjää solun punaiseksi varaston ollessa vähissä.
Se toimii hyvin, kun:
- yksi henkilö omistaa listan ja päivittää sitä
- tavaroita on muutama kymmenen, ei satoja
- laskenta tapahtuu pöydän ääressä, ei tikkailla varastossa
Se hajoaa, kun useampi henkilö alkaa muuttaa lukuja. Tiedosto kopioituu, kaksi versiota ovat eri mieltä, eikä kukaan tiedä, mikä määrä pitää paikkansa. Taulukot eivät myöskään kerro, kuka lukua muutti tai milloin, eivätkä ne avaudu siististi puhelimella kesken inventaarion.
Vaihtoehto 2: itse ylläpidetty avoimen lähdekoodin varasto-ohjelmisto
Linux-käyttäjät valitsevat usein avoimen lähdekoodin varasto-ohjelmiston, joka pyörii omalla palvelimella. Asennat sen hallitsemallesi koneelle, yleensä tietokannan kanssa, ja kaikki käyttävät sitä selaimessa.
Hyödyt ovat aitoja: data pysyy omalla laitteistolla, koodia voi muokata, eikä tilausmaksua ole. Hinta maksetaan aikana. Jonkun pitää:
- asentaa ja päivittää sovellus ja sen tietokanta
- ottaa HTTPS käyttöön, jotta kirjautuminen onnistuu turvallisesti toimiston ulkopuolelta
- ottaa varmuuskopiot ja testata, että ne todella palautuvat
- pitää palvelin päivitettynä ja korjata se, kun se kaatuu
Jos tällainen henkilö löytyy ja nauttii työstä, itse ylläpito on hyvä valinta. Jos sen alun perin pystyttänyt henkilö lähtee, varastojärjestelmä usein lähtee mukana.
Vaihtoehto 3: selaimessa toimiva varastonhallintasovellus
Pilvipohjainen varastonhallintasovellus toimii verkkoselaimessa, jolloin käyttöjärjestelmällä ei ole enää väliä. Ubuntu yhdellä pöydällä, Windows toisella ja Mac neuvotteluhuoneessa – kaikki avaavat saman varaston samoilla luvuilla. Linux-koneille ei ole mitään asennettavaa tai päivitettävää, eikä kenenkään tarvitse ylläpitää palvelinta.
Kompromissit ovat samat kuin missä tahansa verkkopalvelussa: tarvitset internetyhteyden, ja datasi on palveluntarjoajalla. Tarkista, mitä voit viedä ulos, ennen kuin sitoudut, jotta et jää koskaan lukkoon.
Linuxin varastovaihtoehdot vertailussa
| LibreOffice Calc | Itse ylläpidetty ohjelmisto | Selaimessa toimiva sovellus | |
|---|---|---|---|
| Asennus Linuxiin | Yleensä jo valmiina | Vaatii palvelimen pystyttämisen | Ei mitään, pelkkä selain |
| Useampi muokkaaja | Hauras | Kyllä | Kyllä |
| Käyttö puhelimella hyllyllä | Hankalaa | Riippuu ohjelmistosta | Kyllä, yleensä sovelluksella |
| Kuka muutti mitä | Ei | Yleensä | Yleensä |
| Ylläpito | Ei mitään | Päivitykset, varmuuskopiot, tietoturva | Ei mitään |
| Sopii parhaiten | Yhdelle henkilölle, lyhyt lista | Tiimeille, joilla on palvelinylläpitäjä | Tiimeille, jotka haluavat sen vain toimivan |
Mitä kannattaa tarkistaa ennen valintaa
Kumman tien valitsetkin, testaa nämä omilla Linux-koneillasi ennen kuin koko tiimi luottaa siihen:
- Selain, jota oikeasti käytätte. Avaa se selaimessa, jota tiimi käyttää Linuxissa, ja kokeile näkymiä, joita käytätte joka päivä.
- Laskenta pöydän ulkopuolella. Varastoa lasketaan varastoissa, pakettiautoissa ja kaapeissa. Varmista, että joku voi päivittää lukuja puhelimesta tai tabletista.
- Viivakoodit ja tarrat. Voitko tulostaa tarrat selaimesta tavalliselle tulostimellesi ja skannata ne takaisin?
- Historia. Kun luku näyttää väärältä, näetkö kuka sen muutti ja milloin?
- Hälytykset vähäisestä varastosta. Lista, joka vain näyttää lukuja, nojaa silti siihen, että joku katsoo sitä.
- Datan saaminen ulos. CSV-vienti, joka avautuu LibreOffice Calcissa, on vähimmäisvaatimus.
Viivakoodien skannaus Linux-tietokoneella
Viivakoodien skannaus on kohta, jossa ihmiset odottavat Linuxin olevan hankala, eikä se harvoin ole.
- USB-viivakoodinlukija käyttäytyy Linuxissa kuin näppäimistö: se kirjoittaa koodin mihin tahansa aktiiviseen kenttään, eikä ajuria tarvitse asentaa. Mikä tahansa hakukentän sisältävä sovellus ottaa sen vastaan.
- Web-kamera voi lukea viivakoodeja ja QR-koodeja selaimessa toimivissa sovelluksissa, jotka tulkitsevat ne suoraan sivulla, joten sillä ei ole väliä, tukeeko selain viivakoodeja sisäänrakennetusti.
- Puhelin on usein kaikkein helpoin lukija, koska laskenta tapahtuu hyllyllä, ei pöydän ääressä.
Mihin Tana sopii
Tana on tiimeille tarkoitettu varastonhallintasovellus, joka toimii selaimessa, joten se toimii Linuxissa asentamatta mitään. Käytä Google Chromea, joka on saatavilla Ubuntulle, Debianille, Fedoralle ja openSUSElle. Erillistä Linux-pakettia ei ole; verkkosovellus on Linux-versio, ja se on sama sovellus, jonka kollegasi avaavat Windowsilla tai Macilla.
- Koko tiimi näkee samat luvut reaaliajassa, tallennettuna hyllyn, laatikon, huoneen tai ajoneuvon mukaan.
- Päivitä varastoa yhdellä napautuksella, tai aseta tarkka laskettu määrä inventaarion aikana.
- Tulosta QR-tarrat tavaroille ja varastoille selaimesta, ja skannaa ne – tai tuotteen omaa viivakoodia – web-kameralla tai USB-lukijalla.
- Hyllyllä laskevat voivat käyttää iPhone-, iPad- tai Android-sovellusta samalla tilillä.
- Jokainen muutos tallentaa kuka, mitä ja milloin, ja hälytykset vähäisestä varastosta tulevat sähköpostilla ja pushina.
- Vie varasto CSV-muodossa ja avaa se LibreOffice Calcissa milloin tahansa.
Tarjolla on ilmainen taso ilman korttia. Tana ei toimi offline-tilassa, eikä sitä voi ylläpitää itse.
Usein kysytyt kysymykset
Onko Linuxille varastonhallintaohjelmistoa?
On, mutta hyvin harva niistä asentuu natiivina Linux-ohjelmana. Käytännössä käytetään taulukkoa LibreOffice Calcissa, ylläpidetään avoimen lähdekoodin varasto-ohjelmistoa itse, tai käytetään selaimessa toimivaa varastonhallintasovellusta.
Onko Tanalla Linux-sovellusta?
Tanalla ei ole erillistä Linux-pakettia. Se toimii Google Chromessa Linuxissa, samoilla ominaisuuksilla ja samalla tilillä kuin verkkosovellus Windowsilla ja Macilla. Puhelimilla ja tableteilla käytetään iPhone-, iPad- tai Android-sovellusta.
Voinko käyttää USB-viivakoodinlukijaa Ubuntussa?
Yleensä kyllä, ilman ajuria. Useimmat USB-viivakoodinlukijat toimivat näppäimistönä, joten skannattu koodi kirjoittuu valitsemaasi kenttään, kuten varastonhallintasovelluksen hakukenttään.
Pitäisikö minun ajaa Windowsin varasto-ohjelmistoa Linuxilla sen sijaan?
Vain jos on pakko. Yhteensopivuuskerrokset ja virtuaalikoneet voivat ajaa sitä, mutta tulostuksesta, lukijoista ja päivityksistä tulee sinun ongelmasi. Käyttöjärjestelmästä riippumaton ohjelmisto on helpompi elää.
Riittääkö taulukko varastonhallintaan Linuxissa?
Yhdelle henkilölle ja lyhyelle listalle kyllä. Kun useampi henkilö alkaa päivittää lukuja tai varastoa lasketaan pöydän ulkopuolella, jaetun varastonhallintasovelluksen käyttö välttää ristiriitaiset kopiot ja näyttää, kuka muutti mitä.